Joulujoulujoulu

Niin se joulukin vain tulla tupsahti. Ja näyttipä siltä, että kilttinäkin on oltu. Tässäpä joululahjaleuhotusta :)

Hohoo! Novitan sukkalehti ja lankaa. Vissiinkin täytyy nyt rueta opettelemaan sukkien tekoa. Aivan mahtavia sukkia oli lehti pullollaan, mutta täytyy varmaankin aloittaa ihan perussukista. Tulee muuten pian mentyä perse eellä puuhun :D

Ihanaiset patalaput ja patakintaat. Kyllä näillä kelpaa luonto-Leenan ottaa pullapelti uunista.

Sain lahjaksi lukemattomia kirjoja! 2/3 kirjoista löytyi toivelistasta. Jerry A. Coynen Miksi evoluutio on totta on ollut toivelistalla jo pitkään. Toki tiedän miksi evoluutio on totta, mutta kirjaa on kehuttu kovasti. Innolla odotan, että pääsen ko. kirjan kimppuun. 

Harry Potterit löytyy nyt sitten koko sarja kirjahyllystä. Lukemista on siis pitkäksi aikaa, kun Feeniksin kiltakin on vielä alkutekijöissään. Vaikka Potterit on kyllä tullut luettua jo ainakin kahteen kertaan...

Kaiken kukkuraksi joulupukki osasi tuoda koko perheelle mielenkiintoisen kirjan. Kirja käsittelee runsaan kuvituksen kera napaseutujen elämää. Me like! Ja ehkäpä se jälkikasvukin ko. kirjasta jossain vaiheessa innostuu! :)

Aikuisiällä joululahjoihin on ruennut kuulumaan erilaisia lahjakortteja. Tänä vuonna tuli kasvohoitoa, puolivartalohierontaa, netti-tv:tä ja vapaavalintaista lahjakorttia. Kaikki tulevat tarpeeseen :) Odotan innolla hierontaa ja kasvohoitoa... Ja kylläpä mammalle netti-tv:kin sopii vaihteluksi TV-shopiin ja Hainsaalistajiin ;)

Lisäksi toki tuli myös karkkia! Nam!

Aattoilta ei vielä ole pitkälläkään, mutta väsyttää kovasti. Maha on täynnä jouluruokaa, joten sillä lienee oma osuutensa tähän olotilaan :) Kohtahan tuota voisi pistää mahan viereen nukkumaan!

Oikein lämmintä ja rauhallista joulua kaikille blogiin eksyneille!

Inari

• Inari (pohjoissaameksi Anár, inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar, ruots. Enare) on Lapin maakunnassa sijaitseva kunta. Inarin kunta on pinta-alaltaan Suomen suurin (17 333, 77 km2).

• Inari on suomalainen naisen etunimi. Nimi tarkoittaa menestynyttä tai onnistunutta.

• Inari on japanilainen hedelmällisyyden, riisin, maatalouden, kettujen, teollisuuden ja maallisen menestyksen kami. Inari esitetään miehen, naisen tai androgyynin olennon muodossa, kuvitellaan joskus kolmen tai viiden itsenäisen kamin kollektiiviksi ja on suosittu hahmo sekä šintolaisuudessa että buddhalaisuudessa. Inarin ketut eli kitsune ovat puhtaan valkoisia ja toimivat hänen lähettiläinään.

• Inari (s. 5.11.2012) on Leenan ja Antin oma pikkukettu, Törsteinen ja Lärsägeddon. Rakas.

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Inari
http://fi.wikipedia.org/wiki/Inari_%28nimi%29
http://fi.wikipedia.org/wiki/Inari_%28kami%29 
http://warriorsofmyth.wikia.com/wiki/Kitsune

Kulttuuria & perinteitä, tapakristillisyyttä vaiko uskonnollisuutta?

Meidän vauvalla on nimi. Nimi oli ollut valmiina jo ennen syntymää. Syntymän jälkeen vain tarkistettiin, näyttääkö se vauva Inarilta. Ja kun näytti, nimi pätkäytettiin tytölle saman tien. Ja saman tien se myös kerrottiin kaikille. Miksei olisi kerrottu, kun kerta tytöllä nimi on?!

Ilmeisesti se on outoa. Nimittäin nimen kertominen kaikelle kansalle heti lapsen syntymän jälkeen. Ainakin näillä huudeilla. Minulta on nimittäin kysytty pariinkin otteeseen, että oliko teillä jotain ongelmia synnytyksessä, kun olette antaneet nimen heti. Ööö... no tuota... eipä ollut. Lisäksi on kysytty, että onko se nimi nyt virallinen. No onpa tietenkin. Maistraatissa asti virallistettu. Sairaalassa yksi hoitaja sanoi, että te ette vissiin kuulu kirkkoon, kun annoitte nimen heti. Öö... No jaa... eipä kuuluta, mutta mitä sillä on tämän kanssa tekemistä! Kovin on vissiin kummallista nimen kertominen heti.

Tästä päästäänkin sitten sujuvasti aiheeseen ristiäiset. Niitähän meillä ei nyt sitten ole. "Ai miksei teillä ole ristiäisiä? Mitkä teillä sitten on? Onko teillä nimiäiset?" Meillä ei ole ristiäisiä, no, yllämainitusta syystä ja nimiäisiäkään meillä ei ole, kun nimi on jo annettu. Meillä on vain juhlat, Inarin ensimmäiset juhlat, jossa syödään, syödään, syödään ja rupatellaan mukavia. :) Tästä ei varsinaisesti kukaan ole mitään sen enempiä kommentoinut, mutta joskus tätä keskustelua on seurannut vaivautunut hiljaisuus. En sitten tiedä mitä se kaikilla tarjoittaa, mutta tiedän kyllä, että jotkut mielessään (ja onneksi vain mielessään) ehkä "siunailevat" ristiäisten puuttumista.

Olenkin tässä sitten miettinyt, että aika tiukassa ovat asenteet ja perinteet. Ainakin täällä meillä päin. Olen myös sitten pohdiskellut näitä uskonnollisuusasioita ja -asenteita. Kastejuhla on mielestäni uskonnollinen juhla. Me emme ole uskonnollisia, joten minusta se on vain luontevaa, ettei meillä sitten kastejuhlaa vietetä. Mutta ilmeisesti kastejuhla on myös perinteikäs osa kulttuuria ja kaikki eivät ehkäpä (?) edes ajattele juhlan uskonnollisuutta sen syvällisemmin... Olisikohan näin?

Luulin olevani tämän asian kanssa (tai lähinnä sen kanssa mitä muut ajattelevat) sinut, mutta ilmeisesti en olekaan. Olen aika herkkänahkainen sille, että joku kritisoi (tai ainakin luulen, että joku kritisoi) periaatteitani tai ajatuksiani. Mistä lie johtuu, en tiedä. Se vähän ärsyttää.

Että semmosta tällä kertaa.

Muutoksia

Elämällä ei ole tapana soljua tasaisena ja samanlaisena kovin pitkään. Joskus muutokset ovat pieniä, toisinaan kovinkin suuria. Minun (meidän) elämä on myös muuttunut, sanoisinko että jopa radikaalisti. Meitä ei ole enää viisi... Meitä on kuusi :) Kolme koiraa ja kyllä, myös kolme ihmistä.

Viime helmikuusta asti olen raskautettuna tätä maailmaa tutkaillut ja marraskuun alussa sitten loppui raskautettuna oleminen ja maailmaan tupsahti ihmistyttö koiratyttöjen ja meidän seuraksi. Elämä on siis muuttunut kertaheitolla. Eniten kummastusta herättää se, kuinka ihmeessä nämä päivät soljuvat niin, ettei tee oikeastaan yhtään mitään. En laske tekemiseksi imettämistä ja telkkarin katsomista. Tuntuu, että aikaan saa vasta illalla, kun ei tarvitse ainoana aikuisena talossa häärätä.

Ehkäpä blogikirjoittelu nyt vilkastuu, kun työt eivät haittaa harrastusta ;)