Vihdoin se tuli, nimittäin kauan odotettu hiihtoloma :) Töissä on tullut tehtyä kaikenlaista melkoisella intensiteetillä, joten loma oli siis paikallaan.
Antti lähti perjantaina Jannen kanssa Saksaan poikien lomalle. Minä jäin kotiin. Perjantai-ilta meni soittaessa OIGG:n porukalla (muksaa!!). Lauantaina nukuin pitkään, käytin koirat piiiitkällä paskansyöntilenkillä ja sitten suuntasin WGONOB:n treeneihin Oulaisiin (muksaa sielläkin!!). Ilta meni rennoissa tunnelmissa Magnersin keralla.
Sunnuntaina käytin taas koirat lenkillä (paskoja vältellen). ja sitten tein päätöksen, että nyt on lähdettävä Maliskylän maisemiin hiihtelemään. Vuokrasin nimittäin Ylivieskan Ladulta metsäsukset viikoksi, ja pakkohan niitä oli päästä testaamaan.
Käväisin eilen parin tunnin lenkin lähimaastossa. Sain lukuisia jälkihavaintoja hirvistä ja taisinpa saada ne liikkeellekin. Lintuhavainnot jäivät valitettavasti aika minimiin. Ilma oli mahtava ja endrofiinin eritys suuri siitä kaikesta rämpimisestä ja tarpomisesta.
Tänä aamuna käytin taas koirat lenkillä ja odottelin, että taivas selkenee ennenkuin lähden lempipaikkaani hiihtelemään. Puolen päivän jälkeen aurinko rupesinkin sitten paistelemaan. Lämmitin kaakaon termariin, pakkasin sukset autoon ja ajelin kohteen lähettyville.
Lempparipaikkani täällä kotimaisemissa on Vähäkotaneva. Se paikka on tehnyt minuun vaikutuksen jo pikkutyttönä. Oli vuodenaika mikä hyvänsä, se paikka rauhoittaa ja tekee minut onnelliseksi. Näin kävi myös tänään. Hiihtelin aurinkoisella nevalla ja nautin näkymistä. Se oli ihanaa.
Tässä muutamia kuvia hiihtoreissulta:
Teeretkin olivat suolla vähän matsia pitäneet. Ihania kevään merkkejä siis oli nähtävillä.
Kaiken kaikkiaan hiihtoloma on ollut rentouttava ja ihana. Uskon, että tällä akkujenlatausviikolla saan paljon jaksamista tuleviin työviikkoihin. Ja hirveä hinku on tullut ostaa omat metsäsukset... Mistähän niitä löytäisi ;)
Umpihanki kutsuu taas huomenna... Mihinkähän sitä tällä kertaa suuntaisi?!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti