keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Kyllä nyt vastustaa, perkule soikoon.

Joskus elämä on oikeasti ankeaa. Sille ei vissiin voi mitään. No, ei tämä kamalan vakavaa ole, mutta ottaa kuitenkin kovin paljon kaaliin. Viime viikolla ajelin Tampereelle (oli muuten hyvä reissu, siitä kiitos Kirsikka & co.!) ja sillä reissulla auto rupesi pitämään kerrassaan kummallista ääntä. Käytettiin sitten huollossa ja tuomio oli tyly. Meidän omasta pikku-Vectrasta oli mennyt vaihteisto rikki :( Remontti maksanee maltaita, joten meiltäpä ei tartte sitte joululahjoja odottaa. Tällä hetkellä olen siis ilman autoa ja se jotenkin hankaloittaa tätä työssäkäymistä ja muutakin elämään. Täytyy vain kärvistellä.

Syyslomakin tuossa tuli vietettyä. Ja olisihan sitä voinut vielä toisenkin viikon putkeen lomailla.

Ankeudesta huolimatta mukavaakin on tiedossa. Perjantaina lähdetään lähes koko koulun voimin Tampereelle YLEn Nenäpäivä-lähetykseen studioyleisöksi. Oujee!! Täällähän on nyt touhuttu Nenäpäivää koko syksy. Tein myös YleX:n Omalista-ohjelmaan Nenäpäivä-listan. Se on kuultavissa täällä. Biisit ei välttämättä ole ihan niitä omia lempparibiisejä (Anna Puuta lukuunottamatta), mutta ihan hyvä listahan tuo oli :)

Ensi viikolla olisi sitten ohjelmassa Happoradioilua :) Mennään pienen oppilasporukan kanssa Oulaisiin keskiviikkona Happoradiota tsekkaileen! Kivaa! Liput ja auto on varattu.

Happoradioilu jatkuu sitten taas joulukussa, mutta siitä lisempää sitten.

Mutta ei kai tässä muuta. Vähän angstia ilmassa, mutta olkoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti